Suomen lainsäädäntö tarjoaa yrittäjille useita suojamekanismeja maksuvaikeustilanteissa. Keskeisimmät näistä ovat yrityssaneerauslaki, konkurssilaki ja laki yksityishenkilön velkajärjestelystä, jotka mahdollistavat liiketoiminnan uudelleenjärjestelyn, hallitun alasajon tai henkilökohtaisten velkojen järjestelyn. Osakeyhtiölaki puolestaan rajaa yrittäjän henkilökohtaista vastuuta. Näiden lakien tunteminen auttaa yrittäjää toimimaan oikein taloudellisissa vaikeuksissa ja suojaamaan sekä yrityksen että henkilökohtaista taloutta.
Mitä lakeja yrittäjän tulisi tuntea maksuvaikeuksien varalta?
Maksuvaikeuksiin joutuvan yrittäjän tulisi tuntea erityisesti yrityssaneerauslaki, konkurssilaki ja laki yksityishenkilön velkajärjestelystä. Nämä lait muodostavat kokonaisuuden, joka tarjoaa erilaisia vaihtoehtoja taloudellisissa vaikeuksissa olevalle yritykselle ja yrittäjälle.
Yrityssaneerauslaki (47/1993) on tarkoitettu tilanteisiin, joissa yrityksen liiketoiminta on yhä elinkelpoista, mutta se tarvitsee järjestelyjä velkojen ja toiminnan suhteen. Lain tarkoituksena on mahdollistaa yritystoiminnan tervehdyttäminen ja konkurssin välttäminen. Saneerausmenettelyssä yrityksen velkoja voidaan järjestellä uudelleen ja toimintaa tehostaa.
Konkurssilaki (120/2004) tulee kyseeseen, kun yritys on maksukyvytön eikä tilanne ole korjattavissa. Konkurssi on likvidaatiomenettely, jossa yrityksen varat realisoidaan ja jaetaan velkojille. Laki määrittelee tarkat menettelyt konkurssiin asettamiselle, pesänhoitajan tehtäville ja velkojen käsittelylle.
Laki yksityishenkilön velkajärjestelystä (57/1993) voi auttaa yrittäjää henkilökohtaisten velkojen järjestelyssä. Vuoden 2015 lakiuudistuksen jälkeen myös pienyrittäjät voivat hakea velkajärjestelyä ilman, että yritystoiminta täytyy lopettaa, mikäli toiminta on kannattavaa.
Lisäksi yrittäjän on hyvä tuntea osakeyhtiölaki (624/2006), joka määrittelee osakeyhtiön vastuut ja velvoitteet sekä rajoittaa yrittäjän henkilökohtaista vastuuta. Myös ulosottokaari (705/2007) on tärkeä, sillä se säätelee velkojen perintää ja ulosottomenettelyä.
Miten yrityssaneerauslaki suojaa yrittäjää konkurssilta?
Yrityssaneerauslaki suojaa yrittäjää konkurssilta tarjoamalla mahdollisuuden velkojen uudelleenjärjestelyyn ja liiketoiminnan tervehdyttämiseen ilman, että yritystoiminta päättyy. Kun yritys hakeutuu saneerausmenettelyyn ja tuomioistuin hyväksyy hakemuksen, astuu voimaan automaattinen perintäkielto.
Perintäkielto on merkittävä suojamekanismi, joka estää velkojia perimästä saataviaan saneerausmenettelyn aikana. Tämä antaa yritykselle hengähdystauon ja mahdollisuuden keskittyä toiminnan kehittämiseen. Kielto koskee myös vakuusvelkoja, ja se estää myös yrityksen omaisuuden ulosmittauksen.
Saneerausohjelmassa voidaan määrätä useista velkoihin kohdistuvista järjestelyistä:
- Velkojen maksuaikataulujen muuttaminen
- Velkojen pääoman leikkaaminen
- Korkojen alentaminen tai poistaminen kokonaan
- Vakuusvelkojen erityinen kohtelu (pääoma säilyy, mutta ehtoja voidaan muuttaa)
Saneerausmenettelyn aloittaminen edellyttää, että yritys on maksukyvytön tai sitä uhkaa maksukyvyttömyys, mutta liiketoiminta on yhä elinkelpoista. Hakemuksen voi tehdä velallinen itse tai velkoja. Tuomioistuin määrää selvittäjän, joka laatii saneerausohjelmaehdotuksen. Ohjelma hyväksytään velkojien äänestyksellä ja tuomioistuimen vahvistuksella.
Saneerausohjelma kestää tyypillisesti 3-10 vuotta, jonka aikana yritys noudattaa ohjelman mukaista maksuaikataulua. Ohjelman onnistunut läpivienti vapauttaa yrityksen lopuista veloista, jotka kuuluivat saneerauksen piiriin.
Milloin yrittäjä voi hakea yksityishenkilön velkajärjestelyä?
Yrittäjä voi hakea yksityishenkilön velkajärjestelyä, kun hän on pysyvästi maksukyvytön henkilökohtaisten velkojensa suhteen. Vuoden 2015 lakimuutoksen jälkeen velkajärjestely on mahdollinen myös jatkavalle pienyrittäjälle, mikäli yritystoiminta on kannattavaa tai vähintään tuloja tuottavaa.
Velkajärjestelyn edellytyksenä on, että maksukyvyttömyyden syynä on:
- Olennainen ansaintakyvyn heikentyminen sairauden, työttömyyden tai muun olosuhdemuutoksen vuoksi
- Velkajärjestelyn painavat perusteet suhteessa velkaantumisen syihin
- Kyvyttömyys parantaa maksukykyä velkojen määrään nähden
Pienyrittäjän kohdalla arvioidaan erityisesti yritystoiminnan kannattavuutta. Toiminnan tulee tuottaa vähintään sen verran tuloa, että se kattaa yritystoiminnan kulut ja kohtuullisen toimeentulon yrittäjälle. Lisäksi arvioidaan, onko yrittäjällä edellytyksiä selviytyä yritystoimintaan liittyvistä velvoitteista velkajärjestelyn aikana.
Velkajärjestelyssä vahvistetaan maksuohjelma, joka kestää yleensä 3-5 vuotta. Maksuohjelman aikana velallinen käyttää velkojen maksuun kaiken sen osan tuloistaan, joka ylittää välttämättömät elinkustannukset. Maksuohjelman päätyttyä loput velkajärjestelyn piiriin kuuluneet velat lakkaavat.
Velkajärjestely eroaa yrityssaneerauksesta siten, että se kohdistuu yrittäjän henkilökohtaisiin velkoihin, kun taas yrityssaneeraus koskee yrityksen velkoja. Pienyrittäjälle velkajärjestely voi olla toimiva ratkaisu erityisesti silloin, kun henkilökohtaiset velat ovat merkittäviä, mutta yritystoiminta itsessään on kannattavaa.
Miten konkurssilaki määrittelee yrittäjän vastuut ja oikeudet?
Konkurssilaki määrittelee yrittäjän vastuut ja oikeudet konkurssiprosessissa, jossa yrityksen kaikki omaisuus muutetaan rahaksi ja jaetaan velkojille. Konkurssi on viimesijainen vaihtoehto, kun yritys on pysyvästi maksukyvytön eikä saneeraus ole mahdollinen.
Konkurssiin voi hakeutua joko velallinen itse tai velkoja. Tuomioistuin päättää konkurssiin asettamisesta ja määrää pesänhoitajan, joka ottaa yrityksen omaisuuden haltuunsa ja hoitaa konkurssimenettelyn. Konkurssipesään kuuluu kaikki velallisen omaisuus konkurssin alkaessa sekä omaisuus, jonka velallinen saa konkurssin aikana.
Yrittäjän oikeuksiin kuuluu:
- Oikeus saada tietoa konkurssipesän hallinnosta
- Oikeus osallistua velkojainkokouksiin (ilman äänioikeutta)
- Oikeus riitauttaa saatavia
- Oikeus saada toimeentuloa konkurssipesästä, jos ei ole muita tuloja
Yrittäjän velvollisuuksiin puolestaan kuuluu:
- Myötävaikutusvelvollisuus (tietojen antaminen pesänhoitajalle)
- Pesäluettelon vahvistaminen oikeaksi
- Saapuminen tuomioistuimeen tai pesänhoitajan luokse tarvittaessa
- Matkustuskiellon noudattaminen, jos sellainen määrätään
Konkurssin jälkeinen aika riippuu yritysmuodosta. Osakeyhtiön tapauksessa yhtiö lakkaa olemasta, kun konkurssi päättyy. Henkilöyhtiöissä ja toiminimissä yrittäjä vastaa veloista henkilökohtaisesti myös konkurssin jälkeen. Konkurssiin liittyvät merkinnät säilyvät luottotiedoissa yleensä 5 vuotta.
Konkurssin jälkeen yrittäjä voi aloittaa uuden yritystoiminnan, ellei hänelle ole määrätty liiketoimintakieltoa. Henkilökohtaisista veloista vapautuminen voi edellyttää yksityishenkilön velkajärjestelyä.
Mitkä ovat yrittäjän henkilökohtaisen vastuun rajat osakeyhtiössä?
Osakeyhtiössä yrittäjän henkilökohtaisen vastuun rajat perustuvat rajoitetun vastuun periaatteeseen, jonka mukaan osakkeenomistaja ei vastaa henkilökohtaisesti yhtiön veloista. Tämä on osakeyhtiölain keskeinen periaate, joka erottaa osakeyhtiön henkilöyhtiöistä ja toiminimestä.
Rajoitettu vastuu tarkoittaa, että osakkeenomistajan taloudellinen riski rajoittuu hänen sijoittamaansa pääomaan. Käytännössä tämä suojaa yrittäjän henkilökohtaista omaisuutta, kuten kotia ja säästöjä, yrityksen velkojen maksamiselta.
Rajoitettuun vastuuseen on kuitenkin merkittäviä poikkeuksia:
- Henkilökohtaiset takaukset ja vakuudet – yrittäjät joutuvat usein takaamaan yhtiön lainoja tai antamaan omaisuuttaan vakuudeksi
- Vahingonkorvausvastuu – hallituksen jäsenenä yrittäjä voi joutua korvaamaan yhtiölle, osakkeenomistajalle tai kolmannelle osapuolelle aiheuttamansa vahingon
- Vastuun samastaminen – poikkeustilanteissa tuomioistuin voi ”nostaa yhtiömuodon verhoa” ja asettaa osakkeenomistajan vastuuseen yhtiön veloista
- Verovastuut – tietyissä tilanteissa yrittäjä voi joutua henkilökohtaiseen vastuuseen yhtiön veroista
Hallituksen jäsenenä yrittäjällä on huolellisuusvelvoite, jonka rikkominen voi johtaa vahingonkorvausvastuuseen. Erityisen tärkeää on noudattaa osakeyhtiölain säännöksiä osakepääoman pysyvyydestä ja maksukyvyn säilyttämisestä. Yhtiön toiminnan jatkaminen maksukyvyttömänä voi johtaa henkilökohtaiseen korvausvastuuseen.
Vastuun samastaminen on harvinaista, mutta mahdollista tilanteissa, joissa yhtiömuotoa on käytetty selvästi vastuun kiertämiseen tai velkojien vahingoittamiseen. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi yhtiön varojen sekoittaminen omistajan varoihin tai yhtiön käyttäminen pelkkänä kulissina.
Mitä oikeudellisia vaihtoehtoja yrittäjällä on yritystoiminnan hallittuun lopettamiseen?
Yrittäjällä on useita oikeudellisia vaihtoehtoja yritystoiminnan hallittuun lopettamiseen. Näistä keskeisimmät ovat vapaaehtoinen selvitystila, yrityksen myynti ja sulautuminen toiseen yritykseen. Näiden vaihtoehtojen avulla yrittäjä voi lopettaa toiminnan hallitusti ilman konkurssia.
Vapaaehtoinen selvitystila on osakeyhtiölain mukainen menettely, jossa yhtiö puretaan ja sen varat jaetaan osakkeenomistajille velkojen maksun jälkeen. Yhtiökokous päättää selvitystilaan asettamisesta, ja selvitysmiehet hoitavat yhtiön asioita selvitystilan aikana. Selvitystila sopii tilanteisiin, joissa yhtiöllä on varoja jäljellä ja se pystyy maksamaan velkansa.
Yrityksen myynti on usein paras vaihtoehto, jos liiketoiminta on yhä elinkelpoista. Myynti voi tapahtua joko liiketoimintakauppana (vain liiketoiminta ja siihen liittyvä omaisuus myydään) tai osakekauppana (koko yhtiö myydään). Myynti mahdollistaa yrittäjälle ”puhtaan poistumisen” ja parhaassa tapauksessa tuoton sijoitetulle pääomalle.
Sulautuminen toiseen yritykseen on vaihtoehto, jossa yhtiö yhdistyy toiseen yhtiöön. Sulautumisessa sulautuvan yhtiön varat ja velat siirtyvät vastaanottavalle yhtiölle, ja sulautuva yhtiö lakkaa olemasta. Osakkeenomistajat saavat vastikkeena vastaanottavan yhtiön osakkeita tai muuta omaisuutta.
Lisäksi yrittäjä voi harkita:
- Toiminnan hallittua alasajoa – velkojen maksamista ja toiminnan lopettamista vähitellen
- Jakautumista – yhtiön jakamista useammaksi yhtiöksi, joista osa voidaan myydä tai lopettaa
- Yrityssaneerausta – jos tavoitteena on tervehdyttää toiminta ennen myyntiä
Hallitun lopettamisen suunnittelussa on tärkeää huomioida veroseuraamukset, sopimusvelvoitteet ja työntekijöihin liittyvät vastuut. Asiantuntija-apu on usein tarpeen, jotta lopettaminen tapahtuu lain mukaisesti ja yrittäjän etuja suojaten.
Tarjoamme konsultointipalvelua yrityksille, jotka harkitsevat toiminnan hallittua lopettamista. Palveluumme kuuluu muun muassa omistuspohjan ja hallituksen vaihto, yrityksen nimen muuttaminen sekä kokonaisvaltaiset toimet yrityksen vastuista irrottautumiseen laillisesti ja hallitusti.
Suomen lainsäädäntö tarjoaa yrittäjälle useita suojamekanismeja ja vaihtoehtoja maksuvaikeustilanteissa. Oikean vaihtoehdon valinta riippuu yrityksen tilanteesta, toiminnan elinkelpoisuudesta ja yrittäjän henkilökohtaisista tavoitteista. Tärkeintä on toimia ajoissa ja hakea asiantuntija-apua, jotta vaikeistakin tilanteista voidaan selvitä mahdollisimman pienin vaurioin ja uusi alku on mahdollinen.
